Masi oli ilmeisimmin saanut sairauskohtauksen ja jäänyt suuren havupuun alle kauniisti siirtymään ikuiseen elämään.Mutta Massukan elämä on ollut täynnä vipinää ja sisältöä sen liki 7 elinvuoden aikana, se on antanut meille niin paljon ilon ja onnen kokemuksia,niitä ei voi koskaan ottaa pois meiltä!Ja nytkin sen mokoman tarvitsi mennä hiljaa kuolemaan niin lähelle,mutta niin kauas,ettei älytty löytää sitä heti ja vielä ennen puolta yötä pimeällä.Otsalampuin lähdettiin heti etsimään sitä kävellen,pyörillä, autolla,kun havaittiin ettei leijonapoika olekaan pihassa leotyttöjen kanssa.Olisi edes vähän varottanut,mutta ei, se söi hyvän aterian vielä puoli tuntia ennen katoamistemppuaan ja oli niin iloinen ja virkeä.

Ja kylmä hiki ja ahdistus alkoi hiipiä.kun ei sitten mitään vinkkiä eikä elonmerkkiä kuulunut mistään.

Lahtisen Mari ja Sillantien Minna tulivat hätiin seuraavan päivänä ,johan oli teetetty kuvallisia monisteita Massusta ja niitä sitten niittailtiin ja teipattiin joka puolelle ja samalla tutustuttiin paremmin paikallisiin immeisiin tämän leijonakuninkaamme myötäavustuksella.Ja sunnuntaina tuli sitten Tampereelta Tiinan Kira etsijäkoira peliin mukaan ja ihmetellen katsoin,kun puhaamme valui monta autollista leo ihmisiä auttamaan meitä löytämään tämä leijona-rakkaamme.Ihan jälleen kerran tippa linssissä ja nieleskellen...

Tiina ,etsijäkoiran omistaja ja kouluttuja,Seppo ja Mari lähtivät ensimmäisenä hakumatkaan ja muut perässä eri tehtäviin.

Ja eipä mennyt kauaa,kun etsijäkoira KIRA antoi merkit,missä alueella Massukkamme on viettänyt viimeiset maalliset hetkensä,ja Minna ja Tuija sen sitten ensimmäisenä löysivät kuivana ison havupuun alla,vaikka oli satanut rankasti 2 päivää,ja pää kuulemma etutassun päällä kauniisti kuin nukkuen.Se ei ollut kuin pari sataa metriä talostamme lähellä rantaa,mutta niin suojaisesti .

Vaikka suru -uutinen oli hyviin raskas,olimme helpottuneita,että se löytyi ja ettei sudet olleet sitä raadelleet eikä kukaan ampunut eikä kukaan kaapannut ,:Kaikki kauheat vaihto ehdot oli käyty mielessä useita kertoja tämän kahden painajaispäivän aikana.Koska tiesimme sydämessämme, että Massu ei karkaa kotoa minnekään se on niin uskollinen kuin vain voi olla,Seppoa ei jätetä muutamaa metriä kauemmas.Mysteeri saatiin selvitettyä.Ja halauksia vielä Nenosille,Pirjo,Tapsa, Lilli ja kumppani Tapio,Tuija, Kari, Sari,joka hoiti Tittaliinaa,Tiina ja Kira,etsijäkoira, Lapsemme Marjukka ja Mikko luonnollisesti auttoivat kaikessa ja  tietty Minna ja Mari ,aina uskolliset, joteskin leon ominaisuudet omaavia...siksi ei ikinä muuta rotua kuin leo.

Sitten itkettiin ja halattiin ja mentiin hiljaiseksikin,Massu veti meidät nyt hiljaiseksi eikä kauaa aikaa sitten Leonbergissä Saksan maalla syksyllä Massu sai meidät huutamaan ilosta ja onnesta,kun se valittiin siellä näyttelyn kauneimmaksi leonbergiksi yli 300 leosta.

Elämä heittelee laidasta laitaan ja ilman surua ei voi tunteä iloa ja onneakaan,ja se on vain hyväksyttävä.

Tässä Massukkamme kuveja eri ikäkausista:

 

Massu putsasi aina Afroditen korvat.

Alla Viime vuoden kuveja ja kokemuksia Massusta:

 

Yllä Saksan Leonbergien Sieger 2010 KinglordsMr Magnus BIS,Yes!Tähän hyvä päättää!

Alla vielä Massukka ihan viikko sitten maalla laguunissa juomassa,nyt se on laguunin yläpuolelle haudattuna,kukat ja kivet päällä muistona tästä vaikuttavasta alfa.uroksesta! Vaativa ,mutta hellä ja niin uskollinen!